TUHMA - 2.0TUHMA - 2.0

Perjantaina 4. huhtikuuta Helsingissä ravintola Manalassa pidetty ”Latomeri Liekeissä” tapahtuma oli Etelä-Pohjalaisen Osakunnan ja Internet-yhteisö Heavypohjanmaan järjestämä katsaus pohjalaiseen lupaavaan metallimusaan. Tapahtuma oli samalla myös osa satavuotiaan EPO:n juhlavuoden ohjelmistoa.

Esiintyjinä kahdella lavalla, kahdessa kerroksessa, olivat Etelä-Pohjanmaalla majailevat Noumena ja Fourpointsix, sekä Pohjois-Pohjanmaalta tulevat Downstone ja Charon.

Illan aloittava bändi Noumena olikin tietämättämme, enemmän kuin vain nimeltään, meille jokseenkin tuttu. Muistimme parin bändin biisin pyörineen SubTV:n ohjelmassa ”Äijät” ja ”Misanthropolis” -niminen biisi olikin hyvin tarttunut muistiimme. Bändi luukuttaa mukavaa melodista death metallia ja on ilman muuta tutustumisen arvoinen. Enempää emme valitettavasti pysty keikasta sanomaan, koska myöhästyimme tapahtuman alusta.

Ensimmäisenä yläkerran lavalle kipusi Downstone. Parin biisin jälkeen näytimme melun keskellä peukku pystyyn -merkkiä toisillemme nyökkäillen, eli diggasimme. Yllätyimme positiivisesti solisti Valtteri Virolaisesta, jonka kiharaisen takkutukkameren alta paljastui puhdas ja mukava lauluääni, muistuttaen hyvinkin paljon Blaze Bayleytä, Iron Maidenin ex-solistia.

Charonin keikka alakerran juhlasalissa alkoi nostalgisesti ”4 Seasons Rush” -biisillä vanhemmalta Tearstained -levyltä ja fiilis oli taattua. Jengi pakkautui heti lavaa vasten, niin ettei eturiviin enää ollut mitään asiaa. Koko biisilista oli yleensäkin yhtä suurta ”In Trust of No One” -viestiä, joka olikin samalla keikan toinen biisi. Seuraavan tunnin aikana kuulimme varhaisempia tuotannon helmiä kuten ”Sister Misery” ja ”Bitter Joy”, sekä myös jotain uudempaa, mm molempien suosikiksi kasvanutta kappaletta ”Bullett”. Keikan aikana pojat soittivat yhden aivan uuden biisin, ”The End of the World”. Uusi biisi antaa positiivisin mielin odottaa tulevaa.

Bändiä, sen tuotantoa ja rundailua kauankin seuranneena pääsimme myöhemmin poikien puheille. Sympaattisen kitaristi Pasi Sipilän mukaan ”uutta levyä on tulossa jossain vaiheessa, lyriikat ja musa kun tässä bändissä syntyy vain tunteella ja ajallaan”, hän painotti. Rivien välistä löytyi ehkä hitusen odottavan turhautuneisuutta, eli toivottavasti sekä kitaristin, bändin että fanien pitkä odotus kohta palkitaan. Pitkän julkaisupaussin jälkeen monet bändit voivat kaikkien iloksi luoda jotain suurta ja mahtavaa.

Loppuun ”we want more”-huutoihin vastanneena pojat piiskasivat käyntiin kahden kappaleen encoren, ”Ride on Tears“ sekä ”House of the Silent”, joka loppui hyvinkin tunteikkaaseen instrumentaaliseen lavafiilistelyyn. ”Little Angel” puuttui kuin puuttuikin biisilistasta - mietittyämme hetken tulimme siihen tulokseen että biisi onkin keikoilla hieman kliseemäinen ja aikansa ahh niin elänyt.

Charonin jälkeen yleisö siirtyi taas yläkerran lauteille seinäjokelaisen Fourpointsixin kuumiin löylyihin. Meno oli sen verran rankkaa että tukkaa heilui ja hikeä lensi, myös vokalisti tukisti omaa basistiaan enemmän kuin laki sallii. Kyllä se vain näin on, että Suomesta, varsinkin lakeuksilta, tulee hyvää ja rankkaa musaa sekä s/m meininkiä. Bändi osasi tempaista yleisön mukaansa ja välillä laulaja heilui ties missä. Ihmettelimme huvittuneina kun ääntä kuului muttei ketään näkynyt! Kun laulaja sitten löytyi yleisön seasta, oli hän rikkonut viimeisetkin rajansa ja vihtoi aivan varmasti loputkin yleisöstä fiiliksellä mukaansa. Sanokaa meidän sanoneen, Fourpointsixistä kuullaan vielä!

Lopuksi voi tapahtumasta näin positiivisesti pohojalaasittain toreta notta näille jätkille ei saunan takaa löydy enää tilaa, ja hyvä niin! Bändien osalta loppuilta kuluikin saunanlauteilla, mitenkäs muuten kuin pohojalaaseen tyylihin, vihdalla ja viuhahtaen.

Toivotaan Latomeri Liekeissä -tapahtumalle ilman muuta jatkoa!

„ You´re forever here,

you´re forever here in my heart,

and I love to die for you….”

sister/brother misery:

Stina Melén

Joni Lehtimäki